Pallopelejä ja polskintaa

Urheilevalle opiskelijalle Olomouc tarjoaa monia mahdollisuuksia. Tämän mainoslauseen innoittamana (muun muassa) valitsin kaupungin monista Erasmus-vaihtoehdoista. Enkä suotta. Lauantaina 10.3. aloitin aamun 9:30 vetämällä takin ja housut päälle ja maskin naamalle. Hakkaa päälle, maalipallo! Paint ball 1800-luvulta peräisin olevassa linnoituksessa oli hurjempaa kuin suomalaisessa metässä.


Sunnuntaina teimme Tristanin ja Carolynin kanssa matkan Pardubiceen.
Siitä lisää linkin takana. Ainakin vielä linqvistiset erot ovat nasta puheenaihe. Moni kaveri on innostunut opettelemaan suomea, joskin keskustelut päättyvät usein absurdisti: "moi Jaakko!". "no moi Tristan!" "Mitä kuuluu?" "Hyvää, mitä sulle kuuluu?". "Kyllä".

Maanantaina ja tiistaina ei ollut tunteja. Käytin päivät kävellen kaupungissa portugalilaisten kanssa, opiskellen kahvilassa, illalla Lukin ja Lucaksen kanssa mainioita keskusteluista elämästä, kuolemasta ja katolilaisuudesta. Tiistaina opiskellen auringossa silmätauteja, käyden lenkillä, Martan ja Elenan kanssa päivällisellä ja illalla futismatsia internetistä Ricardon ja Tiagon kanssa.

Keskiviikkona alkoivat silmätaudit ja kurssi on vaikuttanut loistavalta. Kuulemma kommunistit keskittivät silmätautien osaamisen Tsekkiin ja Olomouciin. Tai jotain sellaista. Illalla oli ihan väsynyt ja olin yksin. Hyvä niinkin välillä.

Torstaina pelattiin tennistä Tristanin kanssa. Hän on pelannut joukkueessa ja kertoi haaveekseen rakentaa tenniskentän talonsa puutarhaan tulevaisuudessa. En vielä kertonut, että meillä on takapihalla kenttä. Jatkoimme urheilua uimahallissa, jonka sauna on ihan kelpo hikihuone ja pihalla on kylmäallas.

Liikunnallisen viikon huipennukseksi suuntasin Wieniin viikonlopuksi. Luvassa kilometreittäin taivallettavaa.